Laboratoriokäsikirja

Laboratoriokäsikirja - tutkimukset ja niissä käytetyt lyhenteet

Laboratoriokäsikirja - tutkimukset ja niissä käytetyt lyhenteet

Verikokeiden lyhenteet voivat hämmentää, jos niiden merkitystä ei tiedä. Yleensä tulokset tulkitsee lääkäri tai muu alan ammattilainen, mutta tämän oppaan avulla pystyt tulkitsemaan yleisimpiä tutkimustuloksia ja niiden lyhenteitä itsekin. Erilaisia labrakokeita on olemassa satoja, ja tällä sivustolla esitellään niistä tavallisimmat. Käymme läpi niiden lyhenteitä, mistä kirjainyhdistelmät tulevat ja mitä ne tarkoittavat. Jokaiselle yhdistelmälle on logiikkaa noudattava selitys, joten tämän oppaan avulla voit oppia jatkossa tunnistamaan niistä yleisimpiä. Tämä opas auttaa sinua alkuun tulosten tulkinnassa, mutta muista kuitenkin, että viitearvoista paljon poikkeavat tulokset kannattaa ehdottomasti käydä läpi lääkärin kanssa.

Laboratoriokäsikirja on tutkimusohjekirja ja oiva apu hankalien laboratoriotulosten tulkinnassa. Tulosten tulkinnassa omia arvoja on verrattava oman ikäisten ja saman sukupuolen arvoihin. Viitearvoista poikkeaminen voi tarkoittaa sairautta tai häiriötä.

Tutkimusohjekirja tulosten tulkitsemiseen

Perusverenkuva on yleisin tutkimus ja se otetaan luonnollisesti verikokeena. Verenkuva kertoo kattavasti terveydentilastasi ja sitä käytetäänkin laajasti erilaisten oireiden selvittelyssä. Sen tarkoituksena on selvittää veren punasolujen rakenne ja solujen määrä. Perusverenkuva koostuu useasta testistä ja sisältää seuraavia osatutkimuksia:

B-Hb eli hemoglobiini, B-Hkr eli hematokriitti, B-Eryt eli erytrosyytit eli tutummin punasolut, B-Leuk eli leukosyytit eli tutummin valkosolut, E-MCH eli punasolujen hemoglobiinin massa, E-MCHC eli punasolujen massakonsentraatio, E-MCV eli punasolujen keskitilavuus. Perusverenkuvaan ei tarvitse valmistautua mitenkään erityisesti, sillä se ei vaadi paastoamista tai aamunäytteenottoa.

Muita yleisimpiä laboratoriotutkimuksia

Muita yleisimpiä laboratoriotutkimuksia

Kolesterolitutkimus on yksi yleisimmistä tutkimuksista, jonka lääkäri voi määrätä. Kokonaiskolesterolin mittauksella tarkoitetaan kehon kolesterolin kokonaismäärää. Tähän kuuluu selvitys siitä, paljonko veressä on niin sanottua huonoa ja hyvää kolesterolia. Suurin syy kohonneeseen kolesteroliin löytyy ruokavaliosta. Tällöin syödään liikaa kovia, tyydyttyneitä rasvoja. Kolesterolin pitäminen normaalitasolla auttaa sinua pysymään terveenä.

Kolesterolin laboratoriotutkimukset on hyvä tehdä säännöllisesti, sillä korkea kolesterolipitoisuus on yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Kehoon varastoitunut ylimääräinen kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin ja voi aiheuttaa tukoksia. LDL-kolesterolin eli huonon kolesterolin arvo tulisi olla alle 3,0 mmol/l. HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin arvo tulisi olla yli 1,2 mmol/l naisilla ja yli 1,0 mmol/l miehillä.

Yhtyneet laboratoriot - mitä lyhenteet tarkoittavat?

Sivustomme yhtyneet laboratoriot tarjoaa tietoa sinulle, joka olet kiinnostunut omasta terveydentilastasi. Avaamme seuraavaksi hiukan sitä, mitä verikokeiden lyhenteet tarkoittavat: P lyhenne tarkoittaa veriplasmaa, josta lähes kaikki veritutkimukset tehdään. S-CRP näyte otetaan sormenpäästä, kun epäillään tulehdusta. Jos näytteesi edessä on F-kirjain, se tarkoittaa, että näyte vaatii paastoamista. Pt-glug-R -kokeesta puhutaan, kun tarvitaan sokerirasituskoe eli glukoosikoe. fB-Gluk puolestaan tarkoittaa diabeteskoetta. Triglyseridit merkitsevät veren rasvoja.

Laboratoriokäsikirja on hyvä apu omien tulosten tulkinnassa, jos sinulla ei ole mahdollisuutta keskustella lääkärin kanssa. Verikokeiden lyhenteet kertovat myös mitä veren osaa laboratoriotutkimuksissa on käytetty. B-kirjain merkitsee verta ja tulee englannin kielen sanasta blood eli veri. B-lyhenne tarkoittaa kokoverta, josta tehdään useita eri tutkimuksia. FB merkitsee paastoverta, aB valtimoverta ja puolestaan vB laskimoverta. CB-näyte taas otetaan sormenpäästä.